Skip to content

Lapsen kehitys

Mikä on vastasyntyneen vauvan normaalipaino?
Miten usein vauvat syö?
Mitä tehdä kun uhmaikä iskee?

Vastasyntynyt tuo jännitystä ja uusia tuulia koko perheeseen. Pienokaisen kasvun seuraaminen on vanhemmille ikimuistoista aikaa. Vauvaikä on vilkasta aikaa, kun pienestä vastasyntyneestä kääröstä alkaa kuoriutua villi vipeltäjä. Taapero ja sen mukana tullut uhmaikä pitävät pahimmillaan koko perheen varpaillaan. Leikki-ikä on iloinen vaihe, jolloin mielikuvitus lentää ja lapsi pärjää itsenäisesti jo monissa askareissa aikuisen ollessa aina tarvittaessa auttamassa.

Vastasyntynyt 0-4 kk

Onnea pienokaisesta! Uusi nyyttisi luokitellaan vastasyntyneeksi noin kuukauden ikäiseksi asti. Vanhempana tulet olemaan koetuksella erityisesti ensimmäiset kuukaudet, sillä vauvasi rytmi voi erota täysin normaalista päivärytmistä. Vauvan rytmiin on alkuun lähes mahdoton vaikuttaa, joten huolehdi omasta jaksamisestasi. Vanhemman jaksaminen auttaa myös vauvan nukkumista.

Vastasyntynyt vauva nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa. Muista kuitenkin, että vauvojen välillä voi olla suuriakin eroja. Unen lisäksi vastasyntynyt kaipaa vanhempien kanssa oleilua ja seurustelua. Vauvaa rauhoittaa vanhemman tuoksu, ääni ja ihokosketus. Ihokosketus vahvistaa myös äidin oksitosiinituotantoa, mikä edistää maidonnousua ja ylläpitää sen tuotantoa. Imetyksen ajaksi äiti voi hämärässä huoneessa kaapata vauvan paitansa alle, jolloin vauva saa imetyksen ajan nuuhkia äidin tuoksua. Rinnalta vauvalla on sopiva etäisyys äidin kasvoihin, joista se on kovin kiinnostunut.

Täysiaikaisten tyttövauvojen

normaalipaino on 2,8-4,6 kg ja pituus 47-54 cm.

Poikien vastaavat mitat

ovat 2,8-4,8 kg ja 47-55 cm. Erot eivät siis ole suuret. Molemmilla päänympärys on noin 35 cm.

Vauvaikä

Alle yksivuotias vauvasi kaipaa edelleen vuorovaikutusta toisiin ihmisiin vuorokauden ympäri. Vauvaa ei tule ikinä jättää yksin ja esimerkiksi kännykän jatkuva käyttö häiritsee sinun ja vauvasi välistä vuorovaikutusta. Hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa on tärkeää lapsen kehityksen kannalta, jolloin vauvalle kehittyy hyvä perusturvallisuuden tunne. Kun vanhempi reagoi vauvan kommunikointiin, ilmeisiin, itkuun ja ääntelyihin johdonmukaisesti, muovaa se kiintymyssuhteesta turvallisen.

Kuuden viikon ikäinen vauva alkaa jo hymyilemään iloisesti ja neljäkuinen lapsi nauraa ja kiljahtelee iloisesti. Kahden kuukauden ikäisenä vauvan näkö on kehittynyt ja vauvaa kiinnostaa huomattavasti enemmän erilaiset, värilliset kuovion ja muodot. Kolmekuisena vauva seuraa esineitä katseellaan ja tarkastelee jo omia käsiään. Yhdeksän kuukauden ikäinen lapsi huomaa pienetkin esineet ja poimii niitä innokkaasti peukalon ja etusormen väliin.

Taapero ja leikki-ikä

Taapero on noin 1-3 vuotias lapsi. Taapero oppii paljon uusia taitoja kuten kävelemään ja syömään itse sekä ilmaisemaan itseään koko ajan uusilla tavoilla omassa tahdissaan. Taapero on usein hyvin vilkas ja nopea liikkeissään, joten vanhemmilla on kova työ pysyä juuri kävelemään oppineen lapsen perässä, joka ei voisi olla enempää innoissaan siitä, että pääsee itse liikkumaan vauhdilla. Pikkuhiljaa kävelemään oppinut lapsi alkaa kiipeillä, juosta ja kurotella joka paikkaan. Vanhempien tulee asettaa rajoja ja pyrkiä hillitsemään uhmakasta lasta. Leikki-ikä tuo mukanaan vilkkaan mielikuvituksen ja halun tutustua enemmän myös muihin lapsiin.

Taapero on innokas myös opettelemaan syömään itse ja tekemään muita arkisia pikkuaskareita omatoimisesti, kuten riisua ja pukea. Syömisharjoittelut saattavat aiheuttaakin melkoisesti sotkua aloittelijalta ja kalliit astiat on parempi vaihtaa muovisiin, jottei harjoittelun lomassa hajoa mitään. Vanhemmilta vaaditaan runsaasti kärsivällisyyttä lapsen harjoitellessa uusia taitojaan.

Uhmaikä

Uhmaikä on tärkeä kehitysvaihe lapselle, jonka aikana lapsi kehittää omaa tahtoaan ja testaa rajojaan. Uhmaikä alkaa monilla noin 2-vuotiaana ja laantuu useimmiten viimeistään 4-5-vuotiaana. Uhmaikäistä lasta ei saisi rangaista raivostumisesta, sillä hän ei osaa vielä kontrolloida tunteitaan. Sen sijaan säännöt on hyvä selittää lapselle niin, että lapsi ymmärtää miksi jotain ei saa tehdä. Ennakoiminen on myös tärkeää. Kun on aika lähteä puistosta, kannattaa leikin lopettamisesta varoittaa hyvissä ajoin, jotta lapsi ehtii varautua ja lopetella leikkiä rauhassa.

Liity Lapsimessujen messuklubiin ja saat uusimmat vinkit ensimmäisten joukossa!

Liity klubiin