Skip to content

Toimiva arki tukee  mielenterveyttä

Herätyskellon pirahdus ja uusi arkipäivä. Arki tuntuu välillä raskaalta puurtamiselta, mutta pienet teot vahvistavat mielenterveyttä ja helpottavat kaikenikäisten arkea. Mikä arjessamme toimii tai mihin kaipaamme muutosta?

Rytmi ja ruokailut

 

Vaikka arjen toistuvuus samanlaisena saattaa puuduttaa, tuo lapsen arkeen turvaa ja ennustettavuutta säännöllinen päivärytmi sekä arjen rutiinit. Rutiineja ja päivärytmiä noudattamalla säännölliset ruokailut, ulkoilu, leikki ja riittävä uni pääosin toteutuvat. Näiden perusasioiden toteutuminen myös ylläpitää mielenterveyttä.

    Nukkuminen ja lepo

 

On tavallista, että lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen erilaiset vaiheet tuovat haasteita nukkumiseen. Vaikka lapset nukkuisivat hyvin, saattaa stressi tai huolet vaikeuttaa aikuisen unta. Mieltä voi rauhoittaa hengitysharjoituksin tai kirjaamalla huolet ylös huolihetkessä. Jos lapsen tai aikuisen unihaasteet jatkuvat, kannattaa kysyä apuja esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta, kuraattorilta, työterveydestä tai muista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Tunteet ja rauhoittuminen

 

Erilaiset tunteet kuuluvat meidän kaikkien arkeen. Tunteiden tunnistamista ja hyväksymistä voi opetella lasten kanssa MIELI ry:n Tunnerobotin avulla. Nuorten kanssa tunteista voi keskustella MIELI ry:n Tunteiden vuoristoradan avulla, jolloin tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen helpottuu. Perheenä voi harjoitella erilaisia rentoutumisen keinoja. Yhdessä voi jutella, minkälaiset keinot eri perheenjäseniä auttavat voimakkaissa tunnetilanteissa tai mikä tuottaa iloa. Koko perhe voi harjoitella kehon ja mielen havainnointia hyödyntäen MIELI ry:n videoita: Taran tarina sekä Tara ja Säihkyvä metsä.

    Liikunta ja vapaa-aika

 

Miten arkeen saisi sisältymään liikuntaa ja rentouttavaa vapaa-aikaa? Liikunnan ei aina tarvitse olla jalkapallopeli tai ohjattu jumppatunti. Ehkä on mahdollista mennä kävellen päiväkodille, kouluun tai töihin ja illalla hetkeksi läheiseen puistoon. Harrastaa voi maksuttomia asioita, kuten luonnossa liikkumista, lukemista, musiikin kuuntelua tai mitä tahansa mieluista, joka saa irrottautumaan ruuduista ja arjen pakollisista toimista. Leikki ja luovuus voivat parhaimmillaan tuoda kepeyttä arjen rutiineihin.

 

Sosiaaliset suhteet arjessa

 

Kaikilla on tarve olla yhteydessä toisiin ja kuulua ryhmään. Perheen hetket, keskustelut päivän kuulumisista, ja arjesta ovat tärkeitä. Kaverit, sukulaiset, opettajat ja muut arjen aikuiset ovat merkityksellisiä lapsille ja nuorille. Niin arjen onnistumisten, kuin hankaluuksienkin jakaminen ystävän, työkaverin tai naapuritutun kanssa lisää myös vanhemman jaksamista. Etenkään vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos lähipiiristä ei saa apuja, voi tukea kysyä esimerkiksi järjestöjen vapaaehtoistoiminnoista tai hyvinvointialueen palveluista. Kun elämäntilanne sallii, voi itse ryhtyä vapaaehtoiseksi. Pienilläkin teoilla on iso vaikutus.

Toimiva arki voi tukea, jotta selviämme arkeen kuuluvista kuopista, pompuista ja onnistumisista eteenpäin. Arjen vahvuuksia voi perheessä tarkastella MIELI ry:n mielenterveyden käden avulla tai käymällä ammattilaisen kanssa Lapset puheeksi® –keskustelun. Toimiva arki koostuu pienistä palikoista, jotka tukevat mielenterveyttä, kun herätyskello taas pirahtaa arkiaamuna soimaan.

Tekstissä on hyödynnetty MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Mielenterveyden käsi -julisteen osa-alueita sekä Lapset puheeksi® –keskustelun teemoja.

artikel på svenska

 

Kirjoittaja: Nina Heinrichs, asiantuntija, Let´s Talk –hanke, Lapset ja perheet -yksikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Kuvat: Matti Rajala